Parisuhde

Toiset alkavat rakentamaan omakotitaloa, toiset lähtevät 6 viikoksi interreilaan malesiaan rinkkojen kanssa, jotkut muuttavat kaupungista maalle farmille, toiset taas panostavat autoon ja urheiluun. Eihän sillä periaatteessa väliä, mitä tekee, kun vaan tekee yhdessä. Me yritämme lasta. Melkein veikkaisin ettei talon rakennus ole yhdessä helppoa ja moni pari eroaakin. Väittäisin kuitenkin ettei tämäkään ole yksiselitteisen helppoa ja varmasti erojakin pareille tulee. Kyllähän tällainen prosessi muuttaa parisuhdetta, lopullisestikin. Koska se muuttaa yksilöä ja yksilönkin ajatusmaailmaa. Itse ainakin koen hieman muuttuneeni. Tässä on niin kovin kyynistynyt ja joutunut pohtimaan elämänvalintoja. Laittamaan tietyllä tavalla terveydenkin peliin. Raskaus on kuitenkin riski. Ja muutoinkin, tarkoitus olisi että varaan nyt joulukuun alussa mammografian. Teroluttien jälkeen huomasin patin vasemmassa rinnassa. Silloin varsinkin pohti, että mitä tässä on tekemässä? Mutta pohdintojen tulos oli että yhteistä elämää. Pientä elämää.

Puolisoni on kyllä uskomattoman hyvin sietänyt kaiken kiukuttelun,itkun,naurun,turhautumisen ja raivon asian suhteen. Ei varmasti ole ollut helppoa. Mutta mielestäni ihan reilua, että hänkin joutuu yhteistä tuskaa käymään läpi, koska hänen ei tarvitse syödä tai pistellä itseään.

Olemme oppineet ehkä puhumaan enemmän tai ainakaan se ei ole vähentynyt. Vaikka itse olenkin sellainen, että haluaisin tuhannesti asioita käsitellä ja käydä lävitse yhä uudelleen ja uudelleen, niin puoliso ei halua. Miesmäisen logiikan mukaan asiasta on jo keskusteltu, joten mitä sitä pohtimaan? Tottahan tuokin.. Mikähän naisten juttu se on? Tai ehkä se on omia huonoja puoliani. Kuten myös asioiden edelle meno.

Suunnittelen aina kovin tarkasti, kuinka päivät menevät ja ilman kalenteria olisin hukassa, kun en muistaisi puoliakaan sovituista tapaamisista ja asioista. Luen sen huonoksi puoleksi, koska nytkin olen useaan otteeseen sisustanut lasten huoneen mielessäni tytölle/pojalle/kaksosille sopivaksi. Mutta usein puoliso toppuutteleekin, että älä nyt älä nyt suunnittele, kun petyt niin kovasti, kun asiat eivät menekään suunnitelmien mukaan loppujen lopuksi. Tottahan se onkin, usein on muutama muuttuja matkassa.. Mutta mielestäni iso osa asioiden taikaa on juuri siinä suunnittelussa ja haaveilussa, siinä kuinka elää ne hetket monen monesti ja monasti omissa kuvitelmissa ne sujuu kauhean kivasti. Niin eikai se väärin ole, jos on kuvitellut asiat parhailla mahdollisilla tavoilla menneeksi, kun jos ne menevätkin pieleen, niin on kuitenkin mielessään elänyt ne ihanat hetket. Onhan sekin tyhjää parempi.. Joskus tietysti voi tippua korkealta ja kovaa, mutta ehkä se on niiden haaveiden hinta?

Toivoisin, että kaikki jotka samaan joutuvat muistaisivat myös hoitaa parisuhdetta. Parisuhde ei kuitenkaan ole mikään itsestäänselvyys ja joutuu mielestäni todella koville hoitojen aikana. Pareista riippuen ongelmia voi olla useita ja varsinkin sellaisia, joita ei olisi edes ilman hoitoja tullut. Suosittelen yhteisiä lenkkejä, reissailua, kokkaamista, leffoja ja yatzin peluuta ;)

Nimimerkillä Kokemusta omaava